Lindströmin pihvit

Kävin aikaisemmin tällä viikolla vanhempieni luona, ja äiti laittoi taas mukaan kasan palstansa satoa. Sain porkkanoita, perunoita, punajuuria, kesäkurpitsaa, sipuleita ja kurkkua. Tänään hyödynsin punajuuria ja tein Lindströmin pihvejä. Kouluaikoina en voinut sietää tätä ruokaa. Ehkä ne pihvit olivat liian etikkaisia, en oikein muista. Epäilyttäviä ne minusta ainakin olivat, pelkkää punaista massaa, josta ei pysty sanomaan mitä siinä on. Uskalsin kuitenkin kokeilla, olenhan muutenkin oppinut pitämään entisistä inhokeista.

Lindströmin pihvit

Ainekset

Noin 400g naudan jauhelihaa

Puolitoista punajuurta

1 dl korppujauhoja

2 kananmunaa

2 dl ruokakermaa

Kolme pientä sipulia

3 valkosipulin kynttä

½ rkl viinietikkaa

suolaa

pippuria

oreganoa

voita paistamiseen

Ensin kuorin ja raastoin punajuuren ja kuutioin sekaan sipulin sekä valkosipulin. Kypsensin tätä seosta pannulla jonkin aikaa, en ihan kypsäksi asti, mutta melkein. Aikaa en tullut katsoneeksi, maistelin milloin oli sopivaa. Punajuurten vielä kypsyessä sekoitin kerman, kananmunan, korppujauhot ja mausteet (noin teelusikallinen kutakin).

Punajuuren jäähdyttyä sekoitin kaikki ainekset taikinaksi. Tasakokoisten pihvien muotoilu käsin ei ihan minulta onnistu, joten tein taikinasta levyn leikkuulaudalle, ja jaoin sen siinä suunnilleen samankokoisiin osiin. Osat olisi kannattanut vielä muotoilla pihveiksi käsissä eikä laudalla, olisivat irronneet helpommin kun tuli aika siirtää ne pannulle. Ensi kerralla sitten.

Paistoin pihvejä pannulla noin kymmenen minuuttia. Hetken aikaa sain pähkäillä mistä ihmeestä tietäisin pihvien olevan kypsiä, kun punajuuren takia ne olivat niin punaisia, ettei värin vaihtumista voinut huomata. Muistin kuitenkin paistilämpömittarini, se on sellainen elektroninen versio eikä perinteinen, joten se mittaa lämpötilan nopeasti. Mittailin sillä pihvieni sisälämpötilaa, ja koska keittokirjani mukaan naudanliha on kypsää 75-asteisena, otin pihvit pannulta kun ne olivat noin 80-asteisia. Eipä se hirveästi haittaisi, jos eivät ihan täysin kypsyneet, sillä liha oli pelkkää nautaa – sianlihan kanssa pitäisi olla tarkempi.

Pihveistä tuli oikein hyviä, ja mielessä kirosin kouluruokalat siitä hyvästä, että niissä saamieni Lindströmin pihvien takia en ole vuosiin uskaltanut kokeilla niitä missään. Ainoa ongelma oli pihvien pysyminen koossa. Ehkä punajuurta oli liikaa tai kananmunaa liian vähän, en oikein tiedä. Eivät tosin tavallisetkaan jauhelihapihvit minulla kovin hyvin ehjinä säily. Pitäisi varmaan malttaa painella raa’at pihvit tiiviimmiksi ennen paistamista.

Pihvien kanssa oli keitettyjä perunoita sekä ihan tavallista salaattia: jäävuorisalaattia, tomaatti ja kurkkua. Punajuurten lisäksi tämän päivän ruuassa sipulit, valkosipulit, perunat ja kurkut olivat äidin kasvattamia. Mukavaa kun on joku, jolta saa tuoreita vihanneksia ja vielä ilmaiseksi. Muiltakin sukulaisilta on tänä syksynä tulossa vielä ainakin omenoita ja luumuja, joten niistäkin on luultavasti luvassa joitain ruokia.